Mun tuuria

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun mulle käy näin. Keksin uuden kirjoitusidean, alan työstää sitä ja yllättäen, ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta, mieleeni tulee uusi idea. Ei syytä paniikkiin, olen niin koukussa tuohon vanhempaan kertomukseeni, että aion ehdottomasti jatkaa sitä. Olen vain yllättävän valinnan edessä ja pohdin, pitäisikö minun vuodattaa tänne myös toista ideaani.

Voisin kirjoittaa niitä lomittain. Nimittäin pelkään, että jos nyt ensin kirjoitan tuon aikaisemman kirjoituksen loppuun ja sitten siirtyisin seuraavaan, ei olisi mukavaa huomata, että uuden tarinan punainen lanka on hävinnyt. Sillä kirjoittaminen vaatii fiilistä. Inspiraatio ei odota, se on huomattu liian monet kerrat. Ja hupaisaa kyllä, hyvä idea tulee aina silloin, kun olen jossain, minne en voi tietokonetta viedä.

Mikä mun päässä kiikastaa, kun yhden kirjoitusprojektin ollessa kesken aivoni suoltavat minulle uusia ajatuksia kuin liukuhihnassa? Päätelmäni ovat johtaneet tulokseen:

a) Kyllä, alan kirjoittaa lomittain toista tekstiä tänne (luultavasti)

b) en kuitenkaan ihan vielä, sillä kaksi henkilöhahmoa tuottaa päänvaivaa tällä hetkellä

c) mun pitäis keksiä näille projekteille nimet. Ehdotuksia?